Päivällinen hyvässä seurassa

Melkein neljä kuukautta syyskuisen illallisemme jälkeen saimme professori Gary Gurtlerin jälleen vieraaksemme. Ihana, aurinkoinen pakkaspäivä kääntyi jo kohti iltaa, kun professorin auto ajoi pihatiellemme viiden aikoihin. Kaikki kolme pientämme olivat kädet ojossa vastassa:"Welcome to our house!"

Lasten tuliaisten tutkimisen jälkeen siirryimme pöytään, johon tapojemme vastaisesti oli otettava Pikku-O:n lahja mukaan metelin välttämiseksi. Viimeksi (25.9.09) Pikku-O:lla oli vahva show päällä koko ruokailun ajan. Tänään esitys ei ollut ihan yhtä mahtipontinen, mutta hyväntuulisen äänekäs kuitenkin. Ruokailun aikana kuultiin mm. Aakkoslaulu ja monta monituista koputusta haarukalla lautaseen huomion saamiseksi vieraalta ja muulta pöytäväeltä. Onnistui.

Alkupalana söimme italialaisen antipaston, jossa leikkeleiden lisäksi oli artisokan sydämiä, oliiveja, marinoitua paprikaa, kevätsipulia ja tuoretta patonkia. Maistui hyvältä punaviinin kera. Pääruokana oli eilisestä saakka vetäytynyt lasagne, jonka tein ensimmäistä kertaa kaasu-uunissa esikeittämättömistä lasagnelevyistä. Erittäin hyvää, uskallan kehua.

Pääruoan jälkeen pikkuväki siirtyi yläkertaan, ainakin melkein. Pikku-O tuli monta kertaa hyväntuulisena arvioimaan olohuoneeseen katettua juustolautasta saaden siitä muutaman makupalan, ja E halusi tulla lukemaan pätkän Star Wars-kirjastaan. Muutama rauhoittelukäynti myöhemmin sain itsekin istuuduttua jälkiruokateen ja suklaan äärelle. T:n ja Garyn keskustelua oli mielenkiintoista seurata. Aivan jokaista filosofista sfääriä en tosin ymmärtänyt.

Vieraamme viihtyi kymmeneen saakka, joten huomisen viikonloppureissumme valmistautuminen venyy pitkälle yöhön. Taidanpa hakea Iso-O:n lumihousut ja ryhtyä niitä paikkaamaan.