torstai 18. helmikuuta 2010

Lasin sisällä

Iso-O otti turisteille tarkoitetusta mainoshyllyköstä esitteen, joka pyöri pöydillämme usean päivän ajan. Olin jo laittamassa sitä pois, kunnes huomasin katsoa sitä tarkemmin. Kuvassa oli suuri lasipallo.

Aamupäivällä E ja Iso-O nauttivat ulkoilusta lumitunneleita kaivaen niin paljon, että erityisesti E:a joutui houkuttelemaan mukaan reissuun. Metrossa mieli kirkastui hänelläkin, kun kerroin, mitä on odotettavissa. The Mary Baker Eddy Library juhlisti koululaisten lomaviikkoa päästämällä lapset ilmaiseksi sisään ja järjestämällä posterikilpailun ja satutunnit. Päästyämme hienoon rakennukseen sisälle, näkivät E ja Iso-O piirrustuspöydät, ja olisivat heti halunneet sinne. Muistutin kuitenkin, että tulimme erityisesti katsomaan Mappariumia, tuota 30 jalan läpimittaista lasipalloa, johon pääsee sisälle, ja jonka laseihin on maalattu koko maapallo sellaisena, kun se oli vuonna 1935. Pallon sisällä oli 15 minuutin mittainen palloa esittelevä show, joka alun suuren innostuksen jälkeen hieman tuntui pelottavan Iso-O:ta. Pikku-O sen sijaan viihtyi mainiosti ja kommentoi ajoittan tarpeettomankin äänekkäästi näkemäänsä. Lasipallon jälkeen katsastimme myös museon muun annin läpi. Yllättävän hyvin hienosti rakennettu näyttely jaksoi pieniäkin kiinnostaa, varsinkin, kun ottaa huomioon alakerrassa odottaneet piirrustusvälineet.

Piirrustuspöytää ei kuitenkaan voinut ohittaa. Lapset, Pikku-O:ta myöten saivat eteensä suuret paperit, joihin hyvin nopeasti alkoi syntyä kuvaa maapallosta. Minkäänlaisia ohjeita en ehtinyt antaa (Posterikilpailun aihe olisi ollut "Kuvita lempisatusi"). Pikku-O piirsi keskittyneesti koko 40 minuutin ajan, jonka E:n ja Iso-O:n taideteosten syntyminen vaati. Tuloksena oli erittäin värikäs, lähinnä pyöreitä kuvioita sisältävä moderni näkemys - maapallosta(?).

Lasin sisällä olimme tavallaan tänäänkin. Pääsimme koko porukkamme voimin Boston Collegen jesuiittayhteisön lounaalle professori Gurtlerin kutsumana. St. Mary's Hallin ruokailutila on kapeahko sali, jonka molemmin puolin on kauniisti muotoillut suuret lasi-ikkunat. Vielä upeampi oli kappeli, jonka upeat lasimaalaukset eivät varmasti jättäneet kylmäksi ketään, varsinkaan kauniita asioita ihailevaa Iso-O:ta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.