Yövuorot osa 2

Viimeinen kolmestatoista 4-viikon mittaisesta internship-jaksostani koostuu kahdesta kahden viikon mittaisesta osasta. Niistä ensimmäinen oli yövuoroja, joita olin jo yhden jakson verran aiemmin tehnyt, nyt tosin 14 yöstä olin vain 7 töissä ja kaikki muut vapaalla. Mahtavasta ohjelmastani johtuen olin ainoastaan kolme yötä yliopistosairaalassa (UMASS Memorial Medical Center) ja 4 aluesairaalassa (Milford Regional Medical Center). Nyt nekin ovat ohitse.

Yliopistosairaalan työtunnit olivat klo 18-7:30 ja aluesairaalan 19-7:30. Oikeasti molempien jälkeen olisi kuulunut osallistua tunnin mittaiseen Morning Report-koulutukseen, mutta priorisoin levähtämisen opin edelle. Melko vilkkaita öitä oli molemmissa. Teho-osastolle piti siirtää kaksi, toinen hengitysvajauksen ja toinen sydämen tamponaation (sydänpussin nestekertymän) aiheuttaman verenpaineen romahtamisen vuoksi. Kuolemakin piti todeta viimeisenä yönä. Odotettu se oli, joten dramatiikka oli kaukana, mutta kyllähän se aina melko jännittävää on - ajatuskin kauhistuttaa, että toteaisi jonkun kuolleeksi, ja hetken kuluttua alkaisi sydän jälleen pamppailla. Yliopistosairaalassa apunani oli mukava pian valmistuva kiinalaislähtöinen nuori nainen, johon olin tutustunut jo Memorial-sairaalassa. Aluesairaalassa samaan aikaan oli aina kulloinkin 30 tunnin päivystysvuorossa oleva 2. tai 3.vuoden erikoistuja. Potilasmäärät olivat täysin toisistaan poikkeavat. Yliopistosairaalassa listoillani oli yli sata ja aluesairaalassa reippaasti alle 20 potilasta. Mutta eihän sitä tarvitse kuin yhden epästabiilin ja yö on - hmm - pilalla. No, yliopistosairaalassa tekemistä riittää ilman epästabiilejakin. Hakulaitteessani oli parhaimmillaan yli 10 vastaamatonta puhelua jonossa. Aina, kun sai yhden selvitettyä, oli tilalle tullut 3 uutta.

Nyt nautin vapaapäivistäni viikonlopun ajan ja sitten siirryn sydäntaudeille pariksi viikoksi. Palaan siihen myöhemmin. Internship-vuoden loppu häämöttää.