tiistai 4. kesäkuuta 2013

Kylmästä kuumaan


Lasten esitys espanjankielellä onnistui heidän mukaansa hyvin. Ryhmän jännityksestä johtuen Iso-O sai mahdollisuuden sanoa vain yhden lauseen kahden sijaan, kun näytelmä esityksen tiimellyksessä lyheni. E oli toinen pääosan esittäjistä ja paperista lukemalla sai vietyä tarinan läpi ainakin näennäisen jouhevasti. T ja muut vanhemmat seurasivat esityksen etenemistä paperista, jossa oli englanninkielinen käännös. Mitään suurta mullistusta kielenoppimisessa ei vuoden aikana tapahtunut, mutta tunnisti Iso-O sentään vessan ovessa lukevat "poika" ja "tyttö" kyltit. Jihuu.

Niinkuin Suomessa, myös New Englannissa on tauteja levittäviä punkkeja. Lyme disease, tutummin borrelioosi, löydettiin Lyme-nimisestä kaupungista Connecticutissa. Erityisesti saarilta ja rannikolta löytyy lisäksi anaplasmaa, babesioosia ja erlichiaa. Törmäsin viikolla aiheeseen konkreettisesti. Syöpätaudeille lähetettiin hoitoon nainen, jonka veriarvot viittasivat akuuttiin luuytimen toimintahäiriöön ja ensisijainen epäily oli leukemia tai muu luuydinsairaus. Maksa-arvot olivat koholla ja veriarvot vain laskivat. Vanhempi erikoistujani aloitti muutama päivä naisen saapumisen jälkeen hänelle doksisykliini-kuurin sillä ajatuksella, että josko kuitenkin punkkitauti olisi kyseessä, kun mikään ei tunnu auttavan. Nainen alkoi parantua, ja samanaikaisesti positiivisen anaplasma serologian kanssa hän löysi käsivarrestaan punkin. Punkki oli siellä piileskellyt päiväkausia kenenkään meistä sitä huomaamatta.

Terveysvaroitus saapui osavaltioon myös toisen taudin osalta. Jo kuukausia sitten Boston Collegella varoitettiin useista mahdollisista sikotautitapauksista. Viime viikolla varoitus tuli Pikku-O:n preschoolista ja viimein omalta sairaalaltanikin. Kun Pikku-O sitten alkoi yskän ja nuhan lisäksi valittaa kipua poskessaan, jouduin kaivamaan - jälleen kerran - sikotaudin oireet ja hoito-ohjeet tietooni. Kipu meni ohi vuorokaudessa, eikä objektiivista näyttöä sikotaudista edes lähdetty hakemaan tämän kaikenlaisia sairauksia pienen ikänsä aikana sairastaneen ukkelin osalta, erityisesti koska hän oli vain noin kuukausi aiemmin saanut ko. rokotteen. Epäselväksi siis jäi, osuiko kohdalle vai ei.

Pikku-O esitti siiliä Suomi-koulun kevätjuhlassa. Hänen ryhmänsä koostuu suunnilleen samanikäisistä, yhtä huonosti suomeapuhuvista lapsista. Juttelin opettajan kanssa jälkikäteen, ja hänen mukaansa Pikku-O on lisääntyvästi osallistunut ryhmän touhuihin. Suurkiitokset L:n perheelle Pikku-O:n kuljettamisesta joka toinen viikko Lexingtoniin!

Alkuviikon hallasta noustiin nopeasti loppuviikon helteisiin (yli 35*C). Tuntuu pöhköltä, että talossamme ei oikein koskaan ole sopivaa. Erityisen huono ajoitus oli vieraidemme (kurssikaverini O ja M sekä heidän lapsensa S ja S) saapuminen juuri kaikkein kuumimman päivän iltana yläkerran 'saunaamme'. T on kehittynyt oikeaksi asiantuntijaksi, kuinka talo viilennetään, ja loppujen lopuksi heillä oli huoneessa aivan siedettävää. Näin vieraitamme vain lauantai-iltana, mutta muut olivat käyneet O:llekin lapsuudestaan tutulla järvellä uimassa sunnuntaina. Perhe lähti meiltä lähelle O:n lapsuudenmaisemia, Fenway Park:ia, johon O:n vanhemmat ja sisarukset perheineenkin saapuivat. Saatamme kuitenkin tavata vielä viikolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.