Juhannus 2013

Sain olla juhannusviikonlopun vapaalla. Juhannusaattona E ja Iso-O olivat vielä koulussa, mutta Pikku-O seuranani kotona. Koska hitaasti etenevän pyöräilytaidon ja lähestyvän koulunalun kanssa on lisääntyvästi huolta, lähdin hänen kanssaan käymaan kirjastossa pyörällä - minä juoksin, hän pyöräili pienellä 12" pyörällään. Periaatteessa hyvin se sujuu, mutta kauhean epävarmaa on lähtö ja jarrutus. Lisäksi pyörä on liian pieni. Olen muutaman vuoden takaisen itseni kanssa eri mieltä; kaikki eivät pysty siirtymään suoraan 20" pyörään, joten 16" etsintäoperaatio on käynnissä. Sen verran hyötyä pyöräretkestä oli, että hän viimein uskaltautui lähtemään ilman apuani. Ainakin kertaalleen.

Juhannuspäivän Pikku-O aloitti aikaisin kaverisynttäreillään Soule-puistossa. Kiva idea oli viedä juhlat leikkipuistoon, jossa aktiviteetit ovat valmiina. Pikku-O oli läpimärkä läträttyään yli tunnin suihkujen alla. Vanhemmat olivat lisäksi järjestäneet vesi-ilmapalloleikin ja pussihyppelyn, mutta ne olivat ohi muutamassa minuutissa, joten leikkipuiston aktiviteetit tulivat tarpeeseen - ja hyvin riittivät n. viisivuotiaiden tarpeisiin. Tarjoilut olivat perinteiset pizza ja cupcake. Hauskaa näytti olevan.

Iltapäivällä lähdimme juhannussaunaan. Tai saunaan ylipäänsä ensimmäistä kertaa täälläollessamme. UKTS-sauna on Quincy:n 1800-luvun suomalaisten perustaman raittiusseuran vuonna 1926 rakennettu sauna pienen lammen rannalla Pembroke:ssa Massachusetts:issa. Vähän kallishan se on, mutta hienon juhannussään ja hyvän seuran (olimme saunomassa yhdessä Newtonissa asuvan suomalaisperheen kanssa) kera hintansa arvoinen. Olimme saunassa monta tuntia tyyliin saunaan-uimaan-saunaan-uimaan-saunaan jne. Iso-O innostui parin kymmenen metrin päässä rannasta olevasta kelluvasta laiturista niin paljon, että halusi sinne uida. Aiemmin hän ei ole uinut syvässä vedessä kuin muutaman vedon kerrallaan, mutta nyt matka piti tehdä illan aikana kuusi kertaa. Enemmänkin olisi mennyt, mutta emme päästäneet häntä matkaan ilman aikuista. Saunassa oli myös hieman Iso-O:ta nuorempi tytto, joka kertoi käyvänsä kotikoulua (miksi ihmeessä!), ja joka selvästi nautti saamastaan saunaseurasta. Itse sauna oli puulämmitteinen ja antoi pehmeän löylyn heti, kun uskaltauduin sitä muille saunojille ehdottamaan. Ihana olo oli jälkikäteen. Kyllä sauna vaan on tärkeä osa suomalaisen hyvinvointia!

Juhannussunnuntaina opimme uuden termin suomalaisesta mediasta:"Tukala helle". Koska se määritelman mukaan tarkoittaa päiviä, jolloin päivälämpötila nousee yli 27 asteeseen ja yölämpötila ei laske alle 14 asteen, kärsimme samasta ilmiöstä täällä. Tosin maustettuna erittäin ikävällä kosteudella ja korkeammilla lämpötiloilla. Viime ja tulevina päivinä lämpötila ei laske edes öisin 20 asteen alle ja päivisin mennään reippaasti kolmenkymmenen 'paremmalle' (tai huonommalle) puolelle. Kävimme luterilaisen kirkon perinteisellä piknikilla Auburndale puistossa Charles River:in rannalla, mutta kelin vuoksi menimme sen jälkeen tunniksi viilentymään ilmastoituun Newtonin kirjastoon ennenkuin saavuimme kotiin syömään edellispäivän jämäruokia pyttipannumuodossa. Neljäs New England-juhannuksemme oli ohi.