Disneyn ihana, ihmeellinen maailma

Olen odottanut tätä hetkeä. Hetkeä, jolloin saan lasten siivellä katsoa uudelleen - ja toisinaan ensimmäistä kertaa - Disneyn pitkät piirretyt elokuvat. Kirjaston hyvien DVD-valikoimien joukosta on syksyn aikana porukalla katsottu jo Topi ja Tessu, Leijonakuningas, Autot, Kaunotar ja hirviö, Lumikki ja seitsemän kääpiötä, Pocahontas, Atlantis - Kadonnut kaupunki ja Nemoa etsimässä. Tänään on tarkoitus katsoa Pieni merenneito. Kaikkien katsomiemme elokuvien takakansissa on ollut merkintä:"Sopii kaikenikäisille". T kuitenkin kyseenalaisti tämän eilen iltapäivästä, kun ohikävellessään huomioi E:n liikkuvan rauhattomasti sohvan ja olohuoneen oven välisellä alueella ja Iso-O:n kyynelehtiessä valtoimenaan. Onkin totta, että elokuvat vaativat aikuisen läsnäolon, jotta jännittävät, ja ajoittain pelottavatkin kohdat voidaan yhdessä työstää läpi. On aika herkkää seurata, miten syvälle elokuvan maailmaan pienet uppoutuvat. Erityisesti kohdat, joissa elokuvan isälle tai äidille käy jotain, ovat E:lle ja Iso-O:lle liikaa. Pikku-O:kin osallistuu elokuvien katsomiseen, mutta hän lähinnä keskittyy nauramaan kohdissa, joissa isosisaruksetkin nauravat; surulliset kohdat eivät häneen tunnu niin kovasti vaikuttavan.

Elokuvia olemme katsoneet huonojen kelien aikaan. Kelit ovatkin olleet varsin vaihtelevat. Viikon alussa satoi kaatamalla, sitten kuivui, välillä kylmeni muutaman asteen pakkasen puolelle (=Celsius-pakkasen) lämmeten jälleen varsinaisiin huippulukemiin. Torstaina kävimme hakemassa E:n ja Iso-O:n kouluistaan ilman takkeja; lämpömittari näytti yli 70 Fahrenheitin (>21*C) lukemia. Ja, nyt jälleen viikonlopun kunniaksi satelee. Luntakin on luvassa ihan muutaman päivän sisällä.

Disneyn ihana, ihmeellinen maailma (Walt Disney World) löytyy myös oikeana paikkana täältä oleskelumaastamme. Ei tosin ihan vierestä, vaan Floridan osavaltion Orlando-nimisestä kaupungista. Matkaa sinne on vaivaiset 1300 mailia (2100km) ja lippujen hinnat opiskelijaperheemme ulottumattomissa, joten aivan ensimmäisenä vierailupaikkana se ei matkustusohjelmassamme ole. Iso-O:n silmät laajenivat ympyröiksi, kun kerroin paikan olemassaolosta. "Onko siellä IHAN OIKEITA Disneyn prinsessoja?" Oikeita tai ei, me taidamme jatkaa niiden ihailua vain elokuvien välityksellä.