keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Vaalit 2012

Vaalikamppailujen seuraamisesta tuli osa normaalia arkeamme, halusimme tai emme. Itse katsoin kaikki kolme Obaman ja Romneyn välistä väittelyä sekä osan senaattoriehdokas Warrenin ja entisen senaattori Brownin välisestä sanailusta, joten aika hyvin olin kartalla, mistä puhuttiin ja mihin sävyyn, varsinkin kun vaaleja käytännössä puitiin radiossa tauotta kaikilla työmatkoillani kesäkuun puolivälistä lähtien. Seitsemän mainosta kahdeksasta oli negatiivisia; tästä ei Suomen kannata ottaa mallia. Loppumetreillä kamppailu kävi hirveän tasaväkiseksi ja rahaa paloi. Senaattorikisassa käytettiin historiallinen määrä rahaa, 68 miljoonaa kumpikin ehdokas, ja presidenttiehdokkaat tuhlasivat yli miljardin kumpikin. Hups heijaa. Noille summille olisi löytynyt varmasti parempaakin käyttöä. Kongressiin Massachusetts lähetti lyhyen tauon jälkeen uuden Kennedyn, nuoren Joseph P. Kennedy III:n, jonka juhlat muuten olivat Newtonissa.

Ääntenlaskenta oli melkoisen jännittävää, kun vaalitoimistot aikaeroista johtuen sulkeutuivat niin eri aikoihin. Suomalaiselle vieras ajatus siitä, että joidenkin (= suurimman osan) osavaltioiden tulokset tiedettiin etukäteen, ei näytä täällä häiritsevän. Mitään jännitystä ei siis liittynyt siihen, kummalle presidenttiehdokkaalle kotiosavaltiomme äänet tulevat menemään. Muutenkin New Englannin alue oli heti alusta lähtien selkeän sininen yhtä muutenkin poikkeavaa osavaltiota (New Hampshire) lukuunottamatta, ja sekin sitten lopulta taipui Obaman taakse. Ns. vaa'ankieliosavaltioista ainoastaan North Carolina humpsahti Romneylle, mikä ei ole kovin yllättävää - ehkä enemmän yllättävää oli neljä vuotta sitten Obaman täpärä voitto tässä pohjoisimmassa etelävaltiossa. Ja Floridan tulos oli historiaa seuraten edelleen liian tasainen, jotta se olisi voitu kartalle vahvistaa. Tällä kerralla tosin sillä ei loppujen lopuksi ollut merkitystä.

Miten osavaltiot sitten äänestivät. Oma Massachusettsimme asettui Obaman taakse 61%. Muutenkin osavaltiot asettuivat jommankumman taakse tyypillisesti 6:4, joten kartalla näkyvä kahtiajako ei ole ihan niin selvä kuin miltä alkuun vaikuttaa. Selkeän poikkeuksen luvuissa tekivät vain Washington DC (91% Obamalle), Utah (73% Romneylle) ja Havaiji (71% Obamalle), mutta loppujen lopuksi prosenteilla ei ole väliä - yli 50% äänistä riittää saamaan kaikki osavaltion valitsijamiehet itselleen.

Nyt ovat vaalit ohi, mutta niiden puiminen mediassa varmaan jatkuu vielä ainakin päiviä, ellei viikkoja. Jään mielenkiinnolla odottamaan, mistä sitten puhutaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.