tiistai 11. syyskuuta 2012

Viime päivien irtohuomioita

"Mä en tehnyt tänään mun homework, kun olin piirtämässä ja yhtäkkiä sanottiin, että quiet time is over". Oli vaikea pidätellä naurua: No, kannattaa seuraavalla kerralla tehdä läksyt ensin, ja vasta sitten keskittyä muihin juttuihin. Menepä nyt nopeasti tekemään ne, ettei mene liian myöhäiseksi. "Ne ei ole täällä mun folderissa. Opettaja on unohtanut laittaa ne mulle". Ööh. Boheemi tokaluokkalaisemme on aloittanut jälleen uuden kouluviikon. Tämä isoveljeään 2cm pidempi ja pari kiloa painavampi tyttö elää hetkessä. Edellä olevan kaltaiset tapahtumat muistuttavat mieleen, että kyseessä on tyttö, joka Suomessa olisi vasta aloittanut koulun.

Viikonloppu hurahti nopeasti ohi. Lauantaina T vei lapset katsomaan amerikkalaista jalkapalloa (BC Eagles). Oli ollut mukavaa, kun eteläafrikkalaiset ystävämme olivat liittyneet joukkoon. Itselläni päivä meni ohi sairaalalla ollessa. Sunnuntaina pääsin lähtemään aiemmin ja vain kerran jouduin vastaamaan hakulaitteeseen tulleeseen pyyntöön. Osallistuimme pikaisesti naapuruston jokavuotiseen illanviettoon, ja kiirehdimme sieltä Newtonin luterilaisen kirkon syyskauden avajaisillalliselle. Seitsemän aikaan sain jokailtaisen puhelun yövuoroon tulleelta työkaveriltani ja kirkon takapihalla, roskisten takana suojassa kerroin hänelle yksityiskohdat jokaisen potilaamme kohdalta. Hieman erikoista. Mutta miellyttävämpää kuin odottaa vastuukapulansiirtoa sairaalalla.

Isaac-hirmumyrskyn rippeet ovat viimein jättäneet meidät rauhaan ja viikolla on tiedossa jopa alle kymmenen Celcius-asteen yölämpötiloja. Tuleepa nukuttua paremmin kuuman kosteuden väistyttyä. Mikä on tarpeen, sillä kevyehköstä työstäni huolimatta joka-aamuinen herääminen meinaa olla jatkuvasti työläämpää. Ensimmäisen kahvikupin jälkeen helpottaa, mutta onhan tämä melkoista, kun pitää aamuviiden, joskus jopa -neljän aikaan olla jo reippaana valmistautumassa. Varsinkin, kun koko ajan mennään kohti pimeämpiä aamuja. Itsepä olen valinnut.

Tänään Yhdysvallat viettää 911-päivän yksitoistavuotismuistopäivää. Kotikaupunkimme Newton kerää varoja kaupungin 8 uhrin muistomerkkiä varten, ja eilisillan uutisissa haastateltiin perhettä, jonka tytär miehineen matkusti toisella Boston Logan:ilta lähteneellä lentokoneella. Mutta ero viimevuotiseen muistopäivään on selvä - viime vuonna päivään valmistauduttiin uutisten puolesta viikon ajan; tällä kerralla riitti eilinen (ja todennäköisesti tämä päivä).

Päivä on juhlaa myös T:n siskolle - ONNEA syntymäpäivän johdosta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.