Nostamme maljan

Koko alkuviikon mieleni on ollut jotenkin apea. Oikeastaan ensimmäistä kertaa täällä asuessamme ymmärsin, että mehän olemme tosi kaukana Suomesta, ja vaikka kaikki tuntuukin täällä niin kotoisalta ja mukavalta, pidemmän päälle meitä aina pidetään ulkopuolisina. Viimeksi mainitusta konkreettisena esimerkkinä on rajoitetun ajan voimassa olevat viisumimme, ja erityisesti minun jokavuotinen uudelleenarvioni Yhdysvaltain Suomen suurlähetystössä. Työkaverini kohtalo löi vain vettä apeuteni myllyyn. Hän kaatui rinteessä ja sai leikkausta vaativan murtuman sääreensä. Leikkauksen vuoksi hän ei päässyt pakolliseen orientaatiopäivään - ja työsopimus siirrettiin alkamaan muutaman viikon päähän; siihen päivään, jolloin hänellä on mahdollisuus orientaatiopäivään osallistua. Jotta tilanne olisi hänelle mahdollisimman tuskainen, on hänen terveydenhuoltovakuutuksessaan maininta, jossa kaikki urheiluvammat ovat korvausten ulkopuolella. Siksi hän on nyt n. $ 70,000 sairaalalle velkaa. Vaikka nuori tutkijajannu ei näytä olevan liian huolissaan, itse olen miettinyt, miten hiuskarvan varassa huoleton elämä täällä on.

Näihin apeisiin tunnelmiin on onneksi tullut helpotusta. Puolittainen maljannoston aihe saapui maanantaina, kun sain AAN (American Academy of Neurology)-kongressiin kutsun pitämään posteriesitystä. Puolittaisen ilon aiheuttaa se, että olin lähettänyt abstraktini vain suullista esitystä varten - posteria olen onnistunut tähän saakka välttämään. Kaikki kunnia innokkaille posteriesiintyjille, mutta näen jo itseni seisomassa vaivalla vääntämäni posterin äärellä puolitoista tuntia ilman yhtäkään kiinnostunutta. No, onhan se oikeasti hieno juttu, että abstraktini ylipäänsä hyväksyttiin ja saan sen turvin reissun New Orleansiin huhtikuussa. Ja voihan se olla, että juuri tällä kerralla kaikki haluavat saapua juuri minun posteriani ihailemaan.

Mutta jos malja nousikin vain puoleen väliin alkuviikosta, nostimme sen iloiten täyteen korkeuteen keskiviikkona. Posti toi meille hienon kirjan "Hermeneutic Rationality. La rationalité herméneutique". Sieltä professorien joukosta löytyy myös meidän T kirjoituksellaan:"Two Cases for Hermeneutic Rationality: Collective Memory and Reconfigured Time". Aikamoista. Se on T:n ensimmäinen kansainvälinen julkaisu. Huipulta on hyvä lähteä.

Maljan nostimme yhdessä koko perheen voimin. Kaikkien laseissa oli vaaleanpunaista, kuohuvaa juomaa. T teki juomasekoituksen karpalomehusta ja Sprite:sta. Hyvää. Iso-O kehui vuolaasti hienoa kirjaa (no, rehellisesti sanottuna kirjan graafiseen suunnitteluun olisi voitu hieman enemmän panostaa), ja keskittyi sitten kehumaan jälleen kerran "maailman parasta ruokaa" ("the best food ever"), joka tällä kerralla oli niinkin arkinen kuin pyttipannu.

Maljat ovat nyt tyhjiä. Arkinen aherrus jatkuu lumettomassa, keväisessä Newtonissa. Koko Bostonin seutu valmistautuu Patriots:in sunnuntaiseen Super Bowl-otteluun.