Happy Halloween - ennen ja jälkeen karkin ja kepposen

T sai edellisen vuoden esityksestään parhaan artikkelin palkinnon ja piti onnistuneesti kolme uuttaan. Kongressi Oregonin Eugenessa oli jälleen kerran häntä kovasti innostava. Seuraava odottaa vuoden päästä New Orleansissa. Pienehkön latistuksen aiheutti takkuinen paluumatka. Ensimmäisen lennon viivästymisen johdosta aiheutui tuntien odottaminen ensin Eugenen kentällä ja sitten San Franciscon. Aikaa oli hirveästi, muttei kuitenkaan tarpeeksi piipahdukseen itse San Fransicossa, minkä T tietenkin olisi kärsimystään lieventääkseen tehnyt. Lisähaastetta lennon myöhästymisestä aiheutui meille, sillä minun piti lähteä töihin ennen hänen kotiinsaapumistaan. En sitten tietenkään lähtenyt. Vein lapset kouluun ja myöhästyin kaksi tuntia. Viimein T:kin saapui. Kun takana oli lähes 24 tuntia matkustamista ja valvottu yö sekä vastassa täysi päivä opetusta, on hän ollut kuin luonnollisesti Halloweenin valmistautunut zombi.

Meillä muillakin oli ahkera viikonloppu. E:n ja Iso-O:n 'riemuksi' lähdimme viemään Pikku-O:ta ja kaveriaan H:ä Suomi-kouluun. Olisivat halunneet jäädä kotiin, muttei se täällä kuulu kuvioon, erityisesti, kun aikaa kuitenkin meni yhteensä neljä tuntia. En tosin olisi jättänyt Suomessakaan niin pitkäksi ajaksi, varsinkaan meidän mielikuvitusrikasta Iso-O:tamme. Koulukäynnin jälkeen kävimme kirjastossa hakemassa kasan elokuvia, joita urakalla viikonlopun aikana katsottiin. Mukavaa hommaa.

Pimeän tultua lauantaina lähdimme kohti koulua, jossa oli Mason-Rice-koulun ensimmäinen Haunted House. Sen järjestivät koulun viidesluokkalaiset vanhempineen. Emme yllättäen kuuluneet järjestelytoimikuntaan, mutta huomasin koululla, että E ehkä olisi sittenkin halunnut olla mukana jonkinlaisessa roolissa. Koulun yläkäytävä oli muutettu teatterivarustuksin viideksi erilaiseksi, pelottavaksi paikaksi, joiden läpi pienissä ryhmissä käveltiin. Meidän ryhmäämme kuuluivat me neljä ja opastajamme, vamppyyri-Matthew (E:n kaveri). Kierros maksoi $5/tyyppi, ja oli sen arvoinen. Pikku-O piti tiukasti kädestäni kiinni, kun kuljimme hautausmaalla, hullun tiedemiehen laboratoriossa, pelottavassa metsässä, zombi-päiväkodissa ja teurastamossa. Iso-O kommentoi muutamaan otteeseen "lame", mutta se oli kyllä hän, joka palasi aiheeseen keskellä yötä, kun pelotti. Haunted House oli yksi viidesluokkalaisten varainkeräyksistä, joita todellakin riittää.

Halloween-teema jatkui sunnuntaina, kun Iso-O:n kaveri järjesti Halloween Bash-syntymäpäiväjuhlat kotonaan. Iso-O halusi pukeutua gootiksi. Hän pukeutui mustiin vaatteisiin, mutta näytti lähinnä vain söpöltä teinitytöltä valkoisine hiuksineen. Juhlat olivat lähinaapurissamme, joten Iso-O sai luvan tulla juhlista itsekseen kotiin. Hienosti hän saapuikin aivan ajallaan.

Minä käytin saman ajan kotiäiti-tyyliin leipomalla viidesluokkalaisten Bake Sale-tapahtumaan kurpitsaleipää. Ensi tiistaina on Newtonin kaupungin pormestarin vaalit, ja samassa yhteydessä myydään kaikenlaisia herkkuja. Koska niin huonosti pystymme näihin aktiviteetteihin osallistumaan, yritin edes hieman esittää hyvää vanhempaa. Pakastimessamme odottaa nyt oikein hyvännäköinen leipä viemistään kohti myyntipöytää.

Itse Halloween oli viimein torstai-iltana. Lähdin töistä ajoissa, jotta ehdin hakea lapset kotiin valmistautumaan. Harmillisesti jouduin odottamaan autokorjaamossa melkein tunnin, kun auto ei ollutkaan lupauksista huolimatta valmis. Siihen oli pitänyt vaihtaa renkaiden ja huollon lisäksi jarrupalat. Ehdin silti hyvin. Kuuden ja pimeän saapumisen aikaan ahtauduin pikkuautoomme yhdessä gootin (se sama söpö teinityttönen, nyt lisämausteena silmämeikki ja aivan liikaa äidin hajuvettä), hehkuva lasermiekka kädessään kulkeva ritari (Pikku-O) sekä keskiaikainen kiduttaja (E). Heitimme Iso-O:n kaverinsa luo, ja jatkoimme poikien kanssa Newtonin parhaalle Trick or Treat-alueelle. Keli oli kostea, mutta lämmin, eikä satanut, joten parin tunnin kierros sujui kohtuullisen kivuttomasti. Ihana oli myös nähdä, kuinka iloisesti kaverit tervehtivät sekä E:a että Pikku-O:ta. Yksi luokkakaveri ilahtui Pikku-O:n näkemisestä niin paljon, että rutisti oikein kunnolla. Kierroksemme loppuvaiheessa tapasimme Iso-O:n kaverinsa ja tämän isän kanssa, ja pääsimme lähtemään takaisin kotiin muovikurpitsat täynnä karkkia. Kiersimme vielä pikaisesti naapuruston, ja sitten olikin aika laittaa kurpitsat kaappiin odottamaan tulevaa. 

Halloween-juhlahumun lisääntymisen Bostonin seudulla aiheutti Red Sox:n voitto baseball:in loppuottelussa päivää aiemmin. Loppuotteluvoittoja on tullut kolmesti viimeisen kymmenenkin vuoden aikana, mutta erityisen makeaksi voiton teki se, että edellisestä vastaavasta legendaarisessa Fenway Park:issa oli ehtinyt vierähtää 95 vuotta. Se tapahtui vuonna 1918. Olikohan silloinkin Halloween? Sitä tarina ei kerro.