keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Neurologia (PGY2): Stroke syyskuussa

Sain syyskuun päätteeksi pienen aivo-pinssin ollessani "Kuukauden Erikoistuja". Lasten koulun rehtorintähtien tapaan ohjelma jakaa kuukausittain pienen huomion jollekin jostakin. Minut palkittiin, koska "kaikki niin tykkäävät työskennellä kanssani". Aika huvittavaa. Hyvä mieli siitä silti tuli.

Vietin kuukauden jälleen aivohalvauksen parissa. Erikoislääkäri vaihtui puolessa välissä filippiiniläislähtöisestä Dr. Carandang:ista pakistanilaislähtöiseen Dr. Ramzan:iin. Molempien kanssa minulla meni oikein mainiosti, mutta ensimmäisen kanssa toinen juniori joutui oikeaan hiillostukseen. Mielestäni syyttä. Koko kuukauden olivat myös seniorierikoistuja, newyorkilainen Elizabeth sekä kalifornialainen stroke-fellow Artin. Toinen juniori vaihtui parin viikon jälkeen intialaisesta Jatinderista jordanialaiseen Yunisiin. Viimeinen pariviikkoinen menikin tiimillä sitten nauraessa; Yunisin kanssa on melkein mahdotonta tehdä mitään kauhean vakavasti. Viikonloppuina kanssamme olivat eri erikoislääkärit. Ensimmäisenä viikonloppuna kiinalaislähtöinen Dr. Qin, ja toisena newyorkilainen Dr. Paydarfar. Jälkimmäisen työpari oli massachusettsilainen Dr. Schwartz - ja aloitimme aamut yhdessä näiden kahden erikoislääkärin, osastojuniorin ja konsultaatioseniorin kanssa Dunkin' Donuts kahveilla ja donitseilla.

Päivien kulku meni kuten aiemmin kirjoitin. 7:15 sign out, 8-9 morning report, 9-12 kierto, 12-13 noon conference, 13-17:30 loput työt ja konsultaatiot, 17:30-18:30 sign out. Kaksitoista päivää putkeen ja kaksi vapaata. Lisäksi kaksi "Extended Day"-iltaa (itselläni perjantait ennen työviikonloppua), jolloin piti jäädä auttamaan yövuorolaista iltakymmeneen saakka. Melkoista rypistystä siis. Viikonloppujen aikataulu oli samansorttinen sillä erotuksella, että kokouksia ja koulutuksia ei ollut. Hakulaitetta kantoi aina toinen meistä junioreista. Lauantaisin se, joka jäi pitkäksi illaksi ja sunnuntaisin se toinen. Hakulaitteeseen tulevat kaikki konsultaatiot sekä kaikki potilaiden soitot. Nämä viimeksi mainitut ovat pääosin ärsyttaviä, sillä kyseessä on useimmiten henkilö, jonka vahvat kipulääkkeet tai rauhoittavat lääkkeet ovat juuri sunnuntaiaamuna päässeet loppumaan.

Olin suunnitellut menevani lokakuuksi neuroradiologialle opiskelemaan CT- ja MRI-tulkintaa. Viimeisellä viikolla sain ilmoituksen, ettei se onnistukaan, kun tilalleni oli valittu lääketieteenopiskelijoita. Jouduin pikaisesti keksimaan itselleni muuta tekemistä. Eilen oli ensimmäinen päiväni "Neurointerventional Radiology"-erikoisalalla. Palaan siihen kuun päätteeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.