Juhlia ja jännitystä

Odottaessani kakun kypsymistä uunissa on hetki aikaa lennähtää takaisin menneeseen viikkoon. Edellinen viikonloppu oli juhlia täynnä, kun ensin Iso-O pääsi ystävänsä syntymäpäiville Rhode Islandissa sijaitsevaan äänitysstudioon leikkimään poppistaraa (Selena Gomez), jonka ainoa miinuspuoli Iso-O:n mielessä on on-off seurustelu Justin Bieberin kanssa, joka on "soooooooo old school". Tytöt äänittivät biisin ja saivat CD-levyn mukaansa. Taas oli parhaat synttärit "EVER".

Pikku-O oli kutsuttu suomalaistyttö H:n kuusivuotissyntymäpäiville Museum of Fine Arts:iin, ja paikasta johtuen ensin Iso-O ja lopulta me kaikki lähdimme mukaan. Pääsimme juhlien ajan kiertämään tässä upeassa museossa, jossa katsominen ei lopu kesken. Aivan museon vieressä on MassArt (Massachusetts College of Art and Design), johon Iso-O ilmoitti menevänsä lukion jälkeen. Syynä tähän kiinnostukseen on piirtämis- ym. taiteiluinnostuksen lisäksi kierrätyspäivästä löydetty ko. Collegen vesipullo. Syy sekin. Ei muuta kuin rahaa keräämäämään; lukuvuosi maksaa 30000 dollaria.

Koska olen jatkanut yötöiden tekemistä, en nähnyt lapsia kuin tiistaina. Halusin ilahduttaa pienellä huomiolla, ja leikkasin paperista pienet palaset jokaiselle. Iso-O:lle leikkasin iloisen naaman, E:lle miekan ja Pikku-O:lle pilven. Pilvi ei sopinut, kun isoveli sai miekan, vaan hän antoi sen pahastuneena T:lle. Kun seuraavana päivänä kysyin Pikku-O:lta, miksi hän ei tykännyt "pommin aiheuttamasta räjähdyspilvestä", levisi kasvoille ensin hämmentynyt, sitten ymmärryksestä iloinen ilme. Hän otti pilven takaisin T:lta - ja silppusi sen myöhemmin istuessaan ruokapöydässä n. tunnin muita pidempään.

Tiistaina minulta paikattiin elämäni ensimmäinen pysyvä hammas. En ollut yhtä reipas kuin Iso-O, vaan sain aikaiseksi oikean minispektaakkelin, kun yökkäysrefleksini aktivoitui, enkä saanut sitä rauhoitettua. Hammaslääkäri joutui muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaansa. Koko alaleukani puudutettiin, ja sain oikein konkreettisesti huomata, missä Aivohermo V:n kolmashaara kulkee. Tuntuipa todella ikävältä. Itse poraus ei sattunut sellaisen puudutuksen jälkeen, joten valittaa ei voi, mutta toivottavasti ei tarvitse sitä uudelleen kokea. Puudutus kesti helposti 5-6 tuntia, ja levisi jopa hieman kolmannen haaran ulkopuolelle.

E:n keskiviikkoinen MCAS jätti englanninkielen kokeet molemmilta isommilta taakse. Hyvin se kuulemma meni. Päivän päätteeksi T vei kolmikon paastonajan keskiviikkoillalliselle kirkolle, ja piti sen päätteeksi siellä hartauden mukanaolleille perheille.

Jotta elämässä säilyisi jännitys, sopi T E:n hyvän kaverin Ellan äidin kanssa, että torstai-iltapäivä sopisi hyvin playdate:ille, mutta unohti ilmoittaa tästä afterschool-program:in opettajille, ja poistui Boston Collegelle, jossa puhelimessa ei ole kantavuutta. Sain soiton varttia vaille neljä, miksi E ei saapunut after schooliin. Säikähdin ihan hirveästi. E:n poissaoloa selviteltiin monen opettajan, koulun rehtorin ja lopulta Ellan molempien vanhempien avulla, ja viimein, yli puolituntia katoamisilmoituksen jälkeen hän "löytyi" Ellan luota pelaamasta Minecraft:ia. T oli onnellisen tietämätön asiasta ennenkuin hänen puhelimensa alkoi lähettää viestiä toisensa jälkeen. Siinä vaiheessa tilanne oli jo ohi. Oli melkoisen avuton olo, kun kukaan ei vastannut puhelimeen.

Iso-O täyttää tulevalla viikolla 9 vuotta, ja aloimme juhliin valmistautumisen nyt illalla. Tarkoituksena on viettää perhesynttärit huomenna, ja kutsua kaverit perheineen "Vappu-bileisiin" toukokuussa. Iso-O olisi ehkä toivonut kaverisynttäreitä, muttei oikein osannut sanoa, minkälaisia, joten teemme niistä nyt niin mukavat kuin mahdollista. Valmisteluihin kuului kakku-ja Cup Cake-pohjien leipominen. Sekä Iso-O että Pikku-O olivat innokkaasti mukana. Jälkikäteen E pahastui, kun ei päässyt mukaan kaapimaan kulhoa. Pahastus ei meinannut mennä ohi sitten millään. Taitaa olla sellaista esimurrosikäisen reagointia äidin poissaolon johdosta. Ei E ole pitkään aikaan mikään innosta puhkuja ollut, kun kyseessä on ollut leipominen tai muu keittiötoiminta.