Puskiaislallia, kukkia ja kielikukkasia

Iso-O vietti eilen syntymäpäiväänsä preschoolissa, ja koska viime viikon kansainvälisyyspäivänä emme vieneet mitään suomalaisherkkua maisteltavaksi, päätin nyt korjata tilanteen ja viedä jotain näin syntymäpäivän kunniaksi. Leivoin pullia, ihan niitä perinteisiä kardemummalla maustettuja, ja juomaksi tein (IKEAn tiivisteestä) Marimekon kannussa tarjottavaa puolukkamehua. Kaikki meni, ja kivaa oli. Iso-O ei yllättäen etukäteen ollut oikein innostunut syntymäpäiviään preschoolissa viettämään, mutta jälkikäteen hän innokkaasti kertoi tapahtumista, joten ilmeisen mukavaa oli kuitenkin ollut olla "birthday girl".

Pullia tuli leivottua kaksi pellillistä, joten meillekin jäi niitä mukava kasa. Kun jääkaapista vielä löytyi vanhenemassa oleva kuohukermapurkki ja omenahilloa, olivat laskiaispullat tekemistä vaille valmiit. Ja koska laskiainen oli ja meni, kutsuin niitä puskiaislalleiksi kertoessani lapsille ruoan jälkeen odottavasta jälkiruoasta. E osaa jo muodostaa itsekin sanamuunnoksia, joten puskiaislalli johti mitä erilaisempiin kehitelmiin E:n ja Iso-O:n välillä juuri ennenkuin piti rauhoittua syömään. Tilannetta piti hieman rauhoitella. Mutta, hyviltä maistuivat.

Kevät etenee. Osaan puista on tullut jo pienet vaaleanvihreät lehdet. Ne näyttävät kivoilta. Suurempaa ihastusta herättävät kuitenkin puut, joiden lehdet eivät vielä ole lähelläkään puhkeamistaan, mutta joiden kukat ovat jo puhjenneet. Tälläiset puut ovat täynnä vaalenpunaisia tai valkoisia kukkia aivan vieri vieressä. Kaunista!

Jos kukkia on puissa ja maassakin, on niitä ryöpsähdellyt myös lastemme puheeseen sellaisella vauhdilla, että hyvään suomenkielen taitoon on syytä kiinnittää jatkuvasti intensiivisempää huomiota. E tuli kysymään:"Mitä mun ilmapallolle on häpentunut (happen to= tapahtunut)? Ja, Iso-O kertoi pitävänsä spaidereista (spider=hämähäkki), eikä edes kysyttynä saanut oikeaa sanaa mieleensä. Sinänsä ihailtavaa on seurata, miten hyvin E ja Iso-O tuottavat kieliopillisesti täysin oikeanlaisia englanninkielisiä lauseita tietämättä kieliopista mitään. Tätä pääsee seuraamaan päivittäin, kun kesken leikin kieli muuttuu englanniksi. Pikku-O toimii tämän joukon mukana, mutta puhuu täysin epäselvää kieltä. Voi olla, että tämä isosisarusten kielisekamelska on häiritsemässä pienen opettelijan puhealueiden järjestäytymistä. Niin tai näin, vähitellen alkaisi olla jo kiva kuulla tuon pienimmäisenkin sanovan muuta kuin:"Pääpää tiitti" (=leipää kiitos)!