Sade ropisee

Trooppinen myrsky Lee ei laittanut paikkoja mitenkään sekaisin, mutta huolehti siitä, että koko viikon perjantaita lukuunottamatta on satanut. Välillä vähemmän, yleensä enemmän. Kylmää, syksysadetta saavista kaataen erityisesti työmatkojen aikana.

Halusimme päästää lapset hieman helpommalla, ja ensimmäisenä koulupäivänä tiistaina T kävi viemässä heidät autolla. Sain ärtyisän viestin jälkikäteen - parkkipaikkaa ei meinannut löytyä millään. E ja Iso-O olivat juosseet itse etsimaan uudet luokkansa, ja T oli löytänyt heidät niistä sahattuaan ensin ympäriinsä auton kanssa. Sanottuaan heipat reippaille eka-ja kolmasluokkalaisillemme, T vei Pikku-O:n täyttä höyryä tämän uuteen preschooliin. Viime vuonna Montessori-koulussa oli todella tarkkaa, että koulussa tuli olla, kun se tasan kahdeksalta alkoi. Pahoiteltuaan luultua myöhästymistä nyt uudessa koulussa, sai T mieltälämmittävän vastaanoton; kunhan saapuu ennen puoltakymmentä, ei myöhästy mistään olennaisesta - rauhassa vaan. Aikamoinen helpotus, sillä yli tuhannen dollarin kuukausittainen säästö koulumaksuissa kostautuu fyysisellä ponnistelulla; preschool sijaitsee Chestnut Hill:in päällä n. 45 korkeuserometriä kotimme yläpuolella. On ihana, ettei sitä tarvitse polkea ylimääräinen stressihiki hatussa.

Auton parkkeeraus- sekä ruuhkassaseisomisongelmien vuoksi päädyimme säätilasta huolimatta pyöräkyytiin muina koulupäivinä. Kastuimme kaikki, mutta lapsilla vauriot jäivät pienemmiksi hyvien sadevarusteiden vuoksi. Itse sen sijaan puristin kaikista vaatteistani vettä ja kaadoin kenkäni tyhjiksi töihin saavuttuani - sekä keskiviikkona että torstaina. Ihan ei ehkä ole ollut se kaikkein helpoin arjenaloitus. Tänään on kuulemma ollut mahdollista nähdä muualle kääntyneen Katia-myrskyn pilvenreunamia, mutten halunnut tähyillä. Oli paljon mukavampaa nauttia näiden inhottavien kelien jälkeen mitä ihanimmasta kesäsäästä. Aamulla oli vielä parinkymmenen Celcius-asteen pinnassa, mutta töistä polkiessani mittari nousi yli Suomen hellerajan. Ihanaa! Tämä sopii minulle niin paljon paremmin. Paitsi siinä mielessä, että T kärsii, kun on liian kuuma, ja jakaa harmistuneen tunnelmansa tarpeettoman auliisti muun perheen tietoisuuteen. Ihan nauratti, kun Iltasanomissa tai vastaavassa hömppälehdessä oli juuri juttu siitä, että suomalaisen optimilämpötila on +14*C. T:n kohdalla tämä todellakin pitää paikkansa.

Sadesäät ja välillä olleet lämpöiset kelit ovat aiheuttaneet muunkinlaista harmia kuin vaatteiden kastumista. Juuri varmistuneen tiedon mukaan Newtonista on löytynyt West Nile-viruksen tartuttama ihminen. Muutama päivä sitten EEE-virus tappoi miehen lähikunnassa. Virukset leviävät hyttysten välityksellä ja aiheuttavat aivokuumeen. Ok, ehkä se vaatteiden kastuminen ei olekaan niin kovin vakava juttu.