Monenlaista urheilua

Urheilimme viikonlopun aikana monella tyylillä. Hiki ei itselleni tullut varsinaisesti missään, mutta mukavaa on ollut.

Lauantaina lastenhoitajamme A:n äiti L tuli kahden nuoremman kaveriksi (A:lla oli Highschoolin Prom Night), kun lähdimme E:n ja T:n kanssa kohti Gillette Stadiumia ja USA-Espanja jalkapallo-ottelua. Liikenne oli aivan tukossa ja etenimme etananvauhtia käytännössä koko matkan. Pelkona oli jopa se, ettemme ehdi nähdä alkupotkua, vaikka lähdimme kotoa melkein kaksi tuntia ennen ko. ajankohtaa. Kun samalle stadionille matkustaa 64.121 ihmistä yhtäaikaa, ei siinä monikaistaiset tiet paljon auta, ja autokin piti jättää parin kilometrin päähän. Pienestä myöhästymispelosta huolimatta ehdimme mainiosti ja istuimme paikoillamme parikymmentä minuuttia etuajassa.

E kannusti viisaasti Espanjaa ja lähti voittajana kotiin Yhdysvaltojen 0-4 häviön vuoksi. T:n kanssa kannustimme asuinmaatamme, jotta oikea jalkapallo saisi täällä hieman paremman jalansijan, mutta olimme peliporukkamme häviäjät. Häviöstä huolimatta tunnelma oli loistava ja keli sattui olemaan jokseenkin täydellinen, joten mikäpä sitä oli katsellessa maailman parasta jalkapalloa. Kotimatka sujui kuunnellen takapenkin yksiäänistä kannustuslaulantaa ja pelistä mukaansaatujen taputushanskojen kopsetta.

E meni melko suoraan nukkumaan, mutta meidän penkkiurheilumme jatkui katsoen televisiosta Canucks-Bruins Stanley Cup-finaalin toista ottelua. Harmillisesti sekin päättyi Bostonin osalta kurjasti, ja ottelusarja on jo 0-2. Seuraavat kaksi ottelua pelataan Bostonissa. Odotan mielenkiinnolla, miten se täällä näkyy; työmatkani kun kulkee TD Gardenin seiniä viistäen.

Sunnuntaiaamupäivänä päätimme hyvän kelin ja lasten innokkuuden vuoksi lähteä pyörähtämään Suomi-koulun kevätjuhlassa Kaleva-majalla Littletonissa, vaikka itse koulunkäynti jäikin osaltamme tänä lukuvuonna kokonaan väliin. Lähdön hetkellä ilmeni, että Iso-O:n uimapuku ei ole missään. Epätodennäköisenä vaihtoehtona muunsimme ajoreittimme kulkemaan Lake Cochituaten kautta (kävimme siellä viikko sitten uimassa), ja sieltähän se uimapuku löytyi, ison puun vierestä, paikasta, johon Iso-O oli sen jättänyt. Ja bonuksena löytyivät uimalasit, jotka Iso-O oli rannalle unohtanut VUOSI sitten.

Pienehköstä mutkasta huolimatta saavuimme juhlaan juuri parahiksi näkemään todistustenjaon sekä laulamaan Suvivirren. Lupaus uimaanpääsemisestä oli lunastettava heti viimeisen nuotin sammuttua, eikä kauan kulunutkaan ennenkuin uimapuvut ja -housut olivat päällä ja kolmikko hiustupsuja myöten pinnan alla. Pikku-O pysyy vielä mukavasti rantavedessä, mutta E ja Iso-O sukeltelevat ja touhuavat huomattavasti syvemmällä. Lasten into siirtyi muihinkin, ja parhaimmillaan vedessä oli yli kymmenen alle kymmenenvuotiasta.

Kotona odotti kompostin tyhjennys - eräänlainen urheilu sekin. Kyseessä ei suinkaan ole mikään Biolan-kompostori vaan kannellinen avokomposti, jonka kannen pesukarhukin saa yksinään auki. Siksi kannen päällä on monta kiveä. Komposti on sen verran pieni, että jo helmi-maaliskuussa jouduimme siirtymään vanhojen roskapönttöjen käyttämiseen varakomposteinamme, ja autotallissamme on haissut vienosti pahalta. Tänään tilanne korjaantui, kun ensin raahasimme vanhan kompostin sisällöstä 3/4 osaa pihamme huonon nurmikon alueelle, ja täytimme sen sitten uudelleen roskapönttöjemme sisällöllä. T kylvi mullaksi muuttuneen kompostijätöksen päälle ruohonsiemenet ja lapset jyräsivät sen tasaiseksi hyppimällä sopivasti siirrellyn uima-altaansa pohjan päällä.

Viikonlopun viimeisimpänä muttei vähäisimpänä urheiluna kävivät T ja E juoksemassa yhdessä meidän peruslenkkimme Coldspring Parkissa. E oli jaksanut hienosti juosta koko 3,8 kilometrin lenkin. Vielä ei toki ole tarkoitus tehdä 8-vuotiaasta T:lle lenkkiseuraa vaan totuttaa hänet huomista FunRun:ia varten (koululla on alueen ympärijuoksu ja picnic huomenna; alueen ympärys on n. 1,5km). Iso-O:kin aikoo juosta, mutta tänään hänellä oli enemmän mielessä pukeutuminen kauniiksi; pääsimme ihailemaan A-kummin tekemään hienoon mekkoon ja helmikoruun pukeutunutta tyttöä, jonka päässä oli luonnonkukkia. Ihanan tyttömäistä!