lauantai 13. marraskuuta 2010

Kirjamarkkinat

Book Fair on vuosittainen kirjamyyntitapahtuma E:n ja Iso-O:n koululla, jonka tuotosta osa menee koulun vanhempainyhdistyksen ja sitä kautta koulun hyväksi. Lapsille se tuntuu olevan kovin tärkeä. Jo edellisellä viikolla asiasta puhuttiin toistuvasti, ja kun kirjahyllyt ilmestyivät koulun yläkerran käytävälle, ei suunnittelusta meinannut tulla loppua. Erityisesti E olisi toivonut saavansa sieltä pinon kirjoja mukaansa.

E:n luokan kirjanostopäivä oli tiistaina, ja hän oli saanut luvan ostaa yhden kirjan alle viidellä dollarilla. T antoi mukaan 10 dollarin setelin. Tarkkana rahamiehenä hän oli valinnut kirjan, joka maksoi $3,99, ja koska lupa oli käyttää viisi, osti hän vielä 50 sentin kumin ja 50 sentin kirjanmerkin. T:lle tilitettiin 5 dollaria 1 sentti. Kirja oli mieluinen - StarWars - ja se on jo ehditty lukea kannesta kanteen.

Iso-O sai 5 dollaria. Kirja maksoi $4,99, joten muuta ei ollut mahdollista miettiäkään. Onneksi ei tällä kertaa tuntunut olevan ongelma (yleensä se, että joku kolmikosta saa enemmän kuin toiset on SUURI ongelma). Valinta oli ollut helppo, sillä koko alkuviikon hän oli ehtinyt punnita valintaansa erilaisten toinen toistaan tyttömäisempien kirjojen välillä.

Pikku-O jäi harmikseen ilman omaa kirjaansa. Myöhästyimme nimittäin keskiviikkoiseen "Ice Cream Social"-tapahtumaan ilmoittautumisessa, ja niinpä yhteinen retki kirjamarkkinoille jäi tänä vuonna väliin. E oli selvästi pettynyt. Itsekin tavallaan olin, mutta täytyy tunnustaa, että kun alkuviikosta satoi päivittäin, oli ihana, kun ei tarvinnut illalla lähteä yhtään mihinkään.

Torstaina vietimme Veterans Day-juhlapäivää kotona. Taisimme viettää sitä aikalailla samalla tavalla kuin viime vuonna eli emme mitenkään. Ehkä ensi vuonna - jos sellainen meille on vielä luvassa - on jo aika lähteä katsomaan jotain paraatia. Vapaapäivä on silti arvokas sellaisenaan. Koti tuli siivottua ja lapsilla ei ollut kiire mihinkään.

Ylimääräisen lepopäivän johdosta perjantai sujui kaikilla hienosti. Keli oli mitä parhain - lämpötilakin nousi auringossa yli 15 celciusasteeseen. Pikku-O sekä jäi kouluunsa että oli haettaessa iloinen ja innostunut tekemästään paperinaamasta. E:n ja Iso-O:n välille ei syntynyt minkäänlaista pahantuulista pyöräilykilpailua kotimatkalla. Normaalisti ainakin kerran joudutaan pysähtymään ja muistuttamaan mieleen, että edellä ajavalle ei voi huutaa:"Go, go, go, go-oooo!" tai "Keep moving!", sillä se ärsyttää ja voi siten olla vaarallista erityisesti teidenylitysten lähestyessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.