sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Isänpäivä

Lauantaina pojat viihtyivät monta tuntia pihalla auringon paistaessa, Iso-O jumittui sisään piirtämään. Itse valmistelin kotia vieraiden saapumista varten ja T kävi kaupassa. L ja A saapuivat viimein kuukauden ajokokeeni jälkeen sovitulle päivälliselle.

Lapset olivat jälleen kerran mielissään vieraista. A vietiin heti yläkertaan, ja kaikki mahdolliset asiat esiteltiin minimaalisessa ajassa. Juttua olisi riittänyt. Ruokapöydässä meni kuitenkin mukavasti, mitä nyt T:n piti käydä Pikku-O:n kanssa pariin kertaan WC:ssä. Jälkiruoan jälkeen kolmikko hävisi yläkertaan. Hetken kuluttua alkoi kuulua suihkun ääni. E oli tulkinnut pimeän saapumisen merkiksi siitä, että on iltatoimien aika, ja kaikki kolme olivat hyvässä järjestyksessä menossa iltapesuilleen. Niinpä L:n ja A:n lähtiessä heitä saattamassa olivat yöpukuihinsa sonnustautuneet E ja Pikku-O; Iso-O ei ehtinyt oman viimeisen vuoronsa vuoksi - harmikseen - hyvästejä jättämään.

Vieraiden poistumisen jälkeen ymmärsin yhtäkkisesti, että on isänpäivän aatto. Koska kello oli jo melkoisen paljon, sovimme pienten kanssa, että kortit tehdään vasta aamulla. Aamulla seitsemältä sängyn vierelle saapui Iso-O ja teatterikuiskasi:"Voiko nyt alkaa tehdä niitä kortteja?" Annoin luvan, ja Pikku-O:n vielä nukkuessa menivät E ja Iso-O vierekkäin vaatehuoneen lattialle maaten piirtämään ja kirjoittamaan. Pikku-O heräsi melkein heti, mutta kaikki halusivat silti jatkaa korttiensa valmistelua huoneen lattialla. Poikien kortit valmistuivat varsin nopeasti, mutta Iso-O panosti omaansa parin tunnin ajan.

Onnittelulaulu sujui, jäätyäni tällä kertaa tarkkailijan rooliin, käytännössä T:n päällä mönkien ja laulunsanoja tapaillen. Ollessamme puuropöydässä laati päivänsankari itse - E:n pyynnöstä - meille sen perinteisen, epäterveellisen paahtoleipä-kananmuna-pekoni-tomaatti-papu-aamupalan. Maha oli täynnä vielä iltapäivälläkin, mutta istuimme silti päivällispöytään tavanomaista aiemmin Iso-O:n Playdate:n vuoksi.

T sai hetkeksi oman opiskelurauhan, kun lähdimme viemään Iso-O:n sovituille Playdate:lle. Menimme poikien kanssa isoon leikkipuistoon ja jalkapallokentälle purkamaan patoutunutta energiaa. Varsinkin E on ollut viime aikoina melkoisen levoton; ja sai tänään kerrottua T:lle, että syy siihen lienee se, ettei T:lla ole ollut aikaa käydä E:n kanssa pelaamassa. E olikin onnellisen oloinen juostessaan pallon perässä pitkin kenttää ja torjuessaan omia, ei-niin-ammattilaistasoisia potkujani. Pikku-O:kin oli pelissä mukana parhaan taitonsa mukaisesti, mutta intoutui välillä touhuamaan jotain ihan muuta; kuluneeseen kenttään ilmaantui keppipiirrustuksia, ja yllättäen maalin takaa käveli löytöhuppuun sonnustautunut hyväntuulinen Darth Vader.

Iso-O:n leikkitreffit olivat sujuneet hyvin. Leikkiminen tytön kanssa oli ollut mieluisaa:"Äiti, minä haluan isosiskon!" T oli saanut keskityttyä omaan luku-ja kirjoitusurakkaansa niin hyvin, että illasta ihan silmissä siritti. Isänpäivä taisi olla ihan perheemme isän näköinen.

Hyvää isänpäivää kaikille isille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.