Sairastupa

E nukkuu sohvalla vieressään iso lasillinen vettä ja pino kirjoja. Pikku-O itkee lähes jatkuvasti ja valittaa silmäänsä ja vatsaansa ja ... Hengityskin on ahtaalla. Iso-O on tervehtynyt, mutta ilman E:a tekeminen meinaa loppua. Leppoisa sunnuntai näin vanhemman näkökulmasta! Mielen virkistymiseksi on syytä miettiä positiivisempia asioita. Taka-alalle saavat nyt jäädä niin sairastamiset, valuuttakriisit, tenttiahdistukset kuin apurahatutkijan "parantunut" sosiaaliturvakin.

Pikku-O tunnistaa useita kirjaimia (S, E, O, R, P ja I) sekä nimemme kirjoitettuna. Puhe on todella epäselvää, mutta 2-3 sanaisia lauseita on alkanut ilmaantua lisääntyvässä määrin. Riittääkö muutama kuukausi ennen massiivista englanninkielikylpyä suomenkielen kehittymiseen, jää nähtäväksi, mutta suunta on oikea.

Perheessämme on useita tapoja sanoa kirjain R. Suomea puhuttaessa Iso-O sanoo puhtaimmin pärähtävän version, E pärskäyttää kirjaimen poskien ja laiskan kielensä kautta sylkeä säästämättä ja Pikku-O:n on puheessa kuuluu ranskalaisen kurkku-R. Englanniksi kommunikoitaessa amerikkalainen R on käytössä E:n ja Iso-O:n puheessa, itselläni tunkee sinnekin suomalainen, T:n R lienee brittiperua. Hassua, miten monella tavalla yhden kirjaimen voi sanoa. Jotta suomenkieli kuulostaisi oikeanlaiselta, on E:lla oikein puheterapeutilta mukaan saamamme ohjeet kuinka R-kirjainta pitäisi harjoitella, mutta voi kuinka huonosti olemmekaan asiaan panostaneet!

Vaikka helteet ovat ohi, on lyhyen kylmän kauden jälkeen jälleen oikein mukavan kesäistä. Iso-O:n ulkoilua tukeakseni olin pihalla kirjani kanssa. Ei lukemisesta oikein mitään meinannut tulla, kun jatkuvasti piti ottaa kantaa milloin minkäkin kukan kauneuteen tai ötökän erikoisuuteen, mutta mukavahan se oli kesäkelistä ulkona nauttia.