tiistai 11. toukokuuta 2010

Helmienpujottelua eriparisukissa

Äitienpäivää vietettiin täälläkin sunnuntaina T:n nimipäivänä. Saimme kuulla kahdet onnittelulaulut, ensin suomeksi, sitten hieman sanoja muunnellen englanniksi (Happy Name Day ja Happy Mom's Day) mitä moninaisimmin sävellajein. Kortteja oli jälleen väsätty niin kouluissa Suomi-koulu mukaanlukien kuin kotonakin. Innostus oli antajilla vähintään yhtä suuri kuin saajilla. T oli laittanut kauniin aamupalapöydän, ja puuron jälkeen saimme kaikki eteemme herkullisen aamupalalautasen. Vappuna laitetusta simastakin tuli oikein hyvää. Sitä emme tarjonneet lapsille.

Arki palasi taloon maanantaina. Lähdimme koulumatkalle pipot ja hanskat käsissämme; yöllä oli käynyt jopa pakkasen puolella. Nopeasti aurinko toki ilmaa lämmitti, mutta mihinkään kesäisiin lämpötiloihin ei ole päästy kumpanakaan alkuviikon päivänä. Sukat ovat näin kylmällä tärkeä osa asustusta. Hieman vitsinomaisesti lastenhoitajaamme A:ta matkien jo kuukausia sitten alkanut eriparisukkien käyttäminen, on muuttunut Iso-O:lla täysin normaali-ilmiöksi. Sukkien on oltava eri paria. Värit ja kuosit saavat kyllä sopia toisiinsa, mutta täysin samannäköiset sukat eivät vain käy. Tilanne on myös levinnyt ympäristöön; Iso-O:n preschool-kaveri Ross on päätynyt käyttämään - ei pelkästään eriparisukkia, vaan myös eriparikenkiä. Kiitos meidän Iso-O:n!

Iso-O on vuoden aikana tuonut useita itsetekemiään kaula-ja rannekoruja preschoolista kotiin. Osa on mennyt rikki joko lähes itsestään tai hieman avustettuna siten, että laatikossa on ollut pienehkö helmijemma. Jemman helmistä E ja Iso-O innostuivat tekemään uusia koruja, ja muutaman päivän aikana on syntynyt toinen toistaan kauniimpia koruja. Koruja alkoi kuitenkin syntyä sellaista vauhtia, että oli parasta käydä tarkistamassa tilanne. E oli kiltisti keskittynyt suunnitteluun ja toteutukseen, kun taas Iso-O oli huolehtinut helmien riittämisestä tavalla, joka ei varsinaisesti ilahduttanut äitiä. Hän oli leikannut omat Suomesta saakka tuodut helmikorunsa saksilla poikki. Helmiä todellakin oli riittävästi. Ainoa vain, että korut olisivat olleet aavistuksen toimivampia alkuperäisissä, mahdollisesti hieman venyvissä nauhoissaan kuin ompelulaatikosta löydetyissä langoissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.