Haisunäätä autotallissa

"Äiti, autotallissa on Raccoon (=pesukarhu) tai Skunk (=haisunäätä)!" huusi E innoissaan, kun haravoimme pihaamme kuivuneista lehdistä ja kepeistä siistimmäksi. Pidin lausahdusta hauskana vitsinä, kunnes minut kädestä pitäen ohjattiin talliin sisälle ja näytettiin pyöräkärryn takana liikkuva pörröinen häntä. Taisin päästää melkoisen kiljahduksen, ja ohjasin koko pikkuväen hyvin nopeasti ulos tallista. Olin juuri keväällä tentteihin lukiessani tullut ymmärtäneeksi, että haisunäätä on pesukarhun ja lepakon ohella yksi varmimpia tapoja saada vesikauhu. Huusin T:n avuksi; miestenhän kuuluu tietää ratkaisu ongelmaan kuin ongelmaan...

Pienen mietintätauon aikana päädyimme antamaan tilanteelle aikaa ratketa itsestään. Haju, jonka haisunäätä hermostuksissaan voi perästään päästään, on aistittavissa kirjatiedon mukaan mailinkin päässä. Emme halua sellaista hajua autotalliimme. Siellä se nyt sitten rauhassa nukkuu päiväuntaan - meidän autotallissamme. Josko iltapimeä saisi sen lähtemään saalistusretkilleen, ja T tuholaistorjujan roolissa pääsisi sulkemaan seinässä olevan kulkureitin. Sanomattakin on selvää, että pimeän aikaan pihallamme on myös muita vesikauhupotentiaalisia eläimiä, kuten lepakoita. Onnea matkaan, T!

Jonkinlaisesta vesikauhutyyppisestä aivojen toimintahäiriöstä on muutenkin tullut kärsittyä monta päivää. Aikaero ja matkarasitus sekä mukavan viileät yöt ovat saaneet aikaan sen, että voisin nukkua kokoajan. Hereilläollessakin tuntuu, että toimin vajaateholla. Jopa sähköpostien läpikäyminen tuntuu työstä. Jotain olemme kuitenkin saaneet aikaiseksi. Kävimme eilen tervehtimässä Suomeen tänään muuttavaa ystäväperhettämme, söimme hyvin mukavalla kattoterassilla ja saimme matkaamme ison kasan käyttötavaraa. Niistä yksi on erityisesti ilahduttanut T:a; yläkerran työhuoneesta on tuntien ajan kuulunut musiikkia stereona.

Illat pimenevät jo kahdeksan aikoihin. Hyvää jatkoa jossain muualla, Haisunäätä!