Hiljainen talo

Keskiviikkoiltapäivänä saapui ukkonen, joka aiheutti yhtäkkisesti paljon vettä paikkoihin, joissa sitä ei kuulu olla. Yksi tälläinen paikka oli tie numero 9. Huonommin sopivaa aikaa tulvalle on vaikea kuvitella. Pääsin lähtemään töistä puoli viideltä kerrottuani, että vartti yli seitsemältä perheeni lähtee viikoiksi Suomeen lomailemaan. Normaalisti olisin ollut kotona viimeistään puoli kuudelta. Tänä keskiviikkona en ollut. Istuin tunteja lähes liikkumattomassa autojonossa Framinghamissa ja keskustelin puhelimitse lasten kanssa epäonnistuen täydellisesti itkuni pidättelyssä. "Are you crying mom? Please do not, Pikku-O's tears are as big as golfballs". Kun aikaa ei enää ollut, autojono ryhtyi liikkumaan ja hurjastellen ajoin kotipihaan toteamaan, että taksi on jo pihassa. Onneksi T oli tavoilleen uskollisena hieman myöhässä omasta aikataulustaan, ja ehdin kuin ehdinkin lähettää perheeni matkaan. Pakistanista tänne muuttanut taksikuski eläytyi tilanteeseen niin vahvasti, että heilutti lasten kanssa minulle koko sen matkan, minkä talomme oli taksille näkyvissä. Se oli sen verran koomista, että minua kyynelten läpi ihan nauratti.

Keskiviikkoillan jälkeen olen yrittänyt opetella hiljaisen talon tapoihin. On ihan kummallista, kun kukaan ei keskeytä ja melua, eikä kukaan istu helteestä kärsivän näköisenä märkä rätti niskassaan puhaltimen tehdessä parhaansa tutkijan ajatusten viilentämiseksi. Nukuin 15 tuntia pe-la välisenä yönä sillä seurauksella, etten saanut unta lauantai-iltana. Parasta siis pysyä vähäisemmissä tuntimäärissä ja normaalissa aikataulussa.

Työstä olen tykännyt. Kommunikointi on edelleen suurin haasteeni, mutta onneksi olen saanut siihen niin pehmeän laskun. Endokrinologia on avautunut monin tavoin ja erityisesti diabeteksen hoito on tullut tutuksi. Yleiset taudit ovat yleisiä, mutta harvinaiset saavat todella innostumaan. Tapasin miehen, jolla oli MEN 2A. Kanssani tätä endokrinologia-jaksoa ovat suorittamassa viimeisen vuoden lääketieteenopiskelija Mary ja sisätauteihin toista vuotta erikoistuva intialainen nuorimies Sunny. Hauskoja tyyppejä molemmat.

Nyt on sunnuntai ja ulkona mitä ihastuttavin kesäkeli. Ei siis syytä valittamiseen. Ei minulla eikä talolla.