Lasten lomailua

Kevätloma kääntyy lopuilleen ja näkymä ikkunasta muistuttaa kesää. Kelit ovat hemmotelleet lomalaisia; ikkunatkin ovat voineet olla öisin auki. Tekemisen puute on ajoittain haitannut porukkaa, ja kaikenlaista välienselvittelyä on ollut ilmoilla. Erityisesti E:n ja Iso-O:n välillä, mutta on Pikku-O:kin osannut kantaa kortensa kekoon. Onneksi heidän lomansa ei ole ollut pelkkää kotonalojumista.

Kirjastokäynti kuului luonnollisena osana lomaviikkoon. Pikku-O pyöräili, muut juoksivat. Sen verran minimies on kasvanut, että jalat alkavat ylettää maahan satulalla istuessa. Olimme kirjaston harvoja asiakkaita. Pikku-O istui valitsemiensa kirjojen kanssa preschool-huoneessa pienen pöydän äärellä miettien niistä sopivia kotiin vietäväksi. Itse autoin Iso-O:ta koululaisten puolella. Pian alkoi preschool-huoneesta kuulua laulua tutulla äänellä; Pikku-O oli niin keskittynyt kirjaansa, ettei ilmeisesti edes huomannut laulavansa suureen ääneen "Happy Birthday to you". Menin paikalle, ja sovimme, ettemme eläydy jatkossa kirjaan niin täydellisesti.

Viimeisen muutaman kuukauden ajan vähiten innokas kirjastokävijämme Iso-O yllätti valitsemalla iloisena ja helposti 16 kirjan pinon samalla kun E:lle teki vaikeaa löytää muutama. Harry Potter-kirjojen loppumisen jälkeen oikein mikään ei ole innostanut. Kotona hän sitten lukee Iso-O:n ja jopa Pikku-O:n valitsemia kirjoja kommentoiden niiden helppoutta. Höh. Iso-O on viikon aikana lukenut ainakin 6 kirjaa kannesta kanteen (Magic Tree House); kirjoissa on tyypillisesti 70-80 sivua mukaansa tempaavaa tarinaa, ja sopivat hyvin alakouluikäisille.

T bongasi keskiviikon iltauutisista sata vuotta täyttävän Fenway-park:in avoimien ovien päivän, ja yllätyksekseni vasta jälkikäteen kuulin hänen käyneen siellä lasten kanssa torstaina minun viettäessäni työntäyteistä päivää Martinos Center:illä ja illan englannintunnillani. Tämä historiallinen baseball-areena avattiin samalla viikolla kuin Titanic upposi - ja molemmista tapahtumista on viime aikoina kohistu. T ja lapset olivat mm. päässeet kävelemään kentälle ja tutustumaan kuulutuskoppeihin. Sinänsä hassua, muttemme ole saaneet aikaiseksi pelireissua tälle areenalle vielä kertaakaan, vaikka jo neljäs täälläolomme baseball-kausi on alkamassa.

Joululahjaksi T hankki lapsille kalastusvavan, ja ottaessaan viimein selvää kalastussäännöistä alueella, hän vei lapset lähijärvellemme kalastamaan. Kyseessä on pieni lampi, jonka vesi tulee lähteestä, mutta jonka veden poisvirtauksesta ainakaan minulla ei ole tietoa. E:n mukaan lampeen istutetaan vuosittain taimenia, joita virallisten lähteiden mukaan ei ole syytä syöttää alle kaksitoista-vuotiaille niiden korkean elohopeapitoisuuden vuoksi. Aikuisten tulee maksaa vuosittainen kalastusmaksu, mutta lapset saavat kalastaa ilmaiseksi.

Iso-O kysyi etukäteen T:lta, miten saalis tuodaan kotiin laittaen kätensä asentoon, jollaisella suuren hainkin olisi pystynyt kantamaan. Saalista ei tullut, mutta pienen vesikilpikonnan näkeminen oli ollut suuri juttu - siihen palattiin monta kertaa vielä seuraavanakin päivänä. Itse kalastaminen ei ollut onnistunut mitenkään liian hyvin. Aika monta kertaa T oli joutunut selvittelemään sotkuun mennyttä siimaa.

Viikonloppu on sujunut vappujuhliemme valmistelun ja Suomen veroilmoituksenteon parissa. Ensin mainittu juhla on parin viikon päästä, ja sen tarkoitus on osaltamme hoitaa noloksi päässyt tilanne lastemme jatkuvan syntymäpäivillä ramppaamisen vuoksi. Olemme kutsuneet E:n ja Iso-O:n kavereiden perheitä meille juhlimaan suomalaista vappua. Viimeksi mainittu taas oli yhtä tuskallista kuin aiemminkin. Verottajalle plussana sentään se, että asian voi hoitaa sähköisesti.

Huomenna minä lähden New Orleansiin, ja T saa hoitaa kodin ja lapset omien kirjoitustöidensä ohessa. Helppo nakki. Säätiedotus lupaa tälle seudulle sateisen viikon, New Orleansissa paistaa aurinko.