keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Lasten kouluvuoden loppu

Lasten kesäloma alkoi tänään 24.6.2015, tasan kuusi vuotta tänne muutamisemme jälkeen. Kuusi vuotta! Siinä ajassa pesuhuoneen peilistä vain päälakensa nähneistä kahdesta isommasta on kasvanut yläkoulua jo vuoden käynyt E sekä alakoulun viimeiselle lähtevä Iso-O. Toiselle luokalle juuri päässyt pienimmäinen mahtui kävelemään vaippapyllyineen keittiönpöydän alta kumartumatta; se sama pöytä on nyt häntä napaan saakka.

Lomaa edeltävästi on ollut kaikenlaista. E:lla oli "Advisory"-ryhmän päättäjäiset (tämä alle kymmenen koululaisen ryhmä tapaa aina aamuisin koulubussin saapuessa koululle, ja pysyy samana kokoonpanona koko kolmen yläkouluvuoden ajan; ainoa pysyvä kombinaatio luokkien ja ryhmien vaihtuessa vuosittain) sekä luokkaretki Auburndale Cove:iin.

 Iso-O:n puhallinorkesterin konsertissa oli niin täyttä, että istuimme aivan liian takana. Mitään ei juuri näkynyt. Pääsimme lähtemaan heti heidän esityksensä jälkeen, kun kerrankin esiintyivät ensimmäisenä. Iso-O sai afterschoolin kilpailusta palkinnoksi kokonaisen, tuoreen ananaksen, ja oli siitä kohtuullisen iloinen. Luokkajuhla oli kaverin kotona, ja vuosittaisessa FunRun-tapahtumassa hän tuli neljäsluokkalaisten tyttöjen sarjassa neljänneksi. Jee! Iso-O on perheemme vastahankaisin juoksija. Uinnista hän tykkää niin paljon enemmän. Ja se näkyy. Uintiopettaja kysyi, josko hän liittyisi uintiseuraan.

Tokaluokkalaiseksi siirtynyt Pikku-O on murehtinut ystävänsä muuttoa jo viikkojen ajan ja teki spontaanisti ihanan kirjeen hänelle. Kirje piti käydä pudottamassa Vilgotin postilaatikkoon. Ei sopinut, että sen olisi vienyt seuraavana päivänä kouluun. Vilgot tuli meille pian leikkimään, ja huomenna Pikku-O on menossa heille oman elämänsä ensimmäiselle yökylävierailulle. Superstarin hän sai vuoden viimeisessä sessiossa ja se kuului seuraavasti:

Mason-Rice School congratulates Principal's Superstar Pikku-O for Outstanding Achievement in writing. Pikku-O wrote a wonderful non-fiction book about Mason-Rice. He taught the reader about math, specials, and After School Great job, Pikku-O!

Jännitystä elämään syntyi, kun hän kaatui kaverinsa yli naamalleen - tai oikeammin hampailleen. Pysyvien hampaiden juurista tuli verta. Eikun taas hammaslääkäriin. Röntgenkuvien perusteella ei vaikuttanut, että murtumia olisi syntynyt, mutta uudelle käynnille pitää mennä ensi viikolla. Sadan dollarin setelit vilisivät silmissäni. FunRunissa hän vipelsi kymmenenneksi ohittaen monta kaveriaan. Luokkajuhla oli läheisessä leikkipuistossa. 

T piti neljännen Bike Safety-päivänsä nyt Iso-O:n ikäluokalle. Päivä piti siirtää viikolla eteenpäin kaatosateen vuoksi. Vuosittaiselle päivälle on kovasti tarvetta; moni neljäsluokkalainen on vielä aivan aloittelija pyöräilyssä, eikä liikennesäännöistä näytä olevan tietoa vanhemmillakaan.

Suomalaisperhe muuttaa takaisin Suomeen, ja naapurustomme järjesti heille läksijäiset. Paikalla oli parikymmentä poikaa ja Iso-O. Lähdimme hänen kanssaan aiemmin pois, mutta pojilla oli hauskaa.

Lasten koulunlopun huomioimiseksi kävimme O'Hara's-ravintolassa syömässä. E ja Iso-O jakoivat perinteisen Leone-pizzan, Pikku-O otti amerikankokoisen hampurilaisaterian, T päätyi Keely's Steak-salaattiannokseen ja minä Kilkenny Tips-pihviin. Ateria perinteisesti aloittaa heidän lomansa, jota heillä on seuraavat 10,5 viikkoa; koulu alkaa vasta tiistaina 7.9.2015.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.